Kevätmurinaa

Täällä on jo keväistä. Teillä ei ole kotoiseen tapaan loskaa, koska niitä suolataan niin armottomasti; heti kun lämpötila nousee sen verran että lumi alkaa sulaa, se muuttuu kaduilla samantien vedeksi suolauksen ansiosta... Talvikengät on varmaan tän talven jälkeen entiset, mutta eipähän tarvii kahlata loskassa (ylettömän suolauksen vaikutuksia pohjaveteen en ees halua pohtia sen tarkemmin). Lämmintä on ollu viime päivinä melkein kymmenen astetta ja oon tarennu jopa ilman välihousuja! Koulussa on peruskiirettä muttei mitään kamalaa, näytelmäkurssi ja luova kirjoittaminen ei vaan voi olla ikäviä :) Yhyy, miksen voi vaan käydä pilipalikursseja lopun ikääni?

Kevätlomalla käytiin Chicagossa ja Jannen perhettä oli kylässä, mikä oli kivaa. Saatiin myös varmistus siitä että päästään molemmat pääkaupunkiseudulle töihin seuraavaksi puoleksi vuodeksi, joten nyt katellaan asuntoja sieltä. On sekä kamalaa että kivaa, että kotiinpaluu on edessä kahden kuukauden päästä.

Tässä kuvaotos kevätlomalta.

Iltapala kotona

Matkalla Chicagoon käväistiin Packersin (tämänvuotisen Super Bowlin voittajan ja täkäläisten jalkkisintoilijoiden palvonnan kohteen) kotikylässä Green Bayssa... Packersin kannattajat eli cheeseheadit tunnistaa teemaan sopivista hatuista!

Chicagossa tilattiin deep dish -pizzaa...

... joka oli nimensä veroista.

Suojatien raidat ovat ohuemmat täällä, totesi rakennusinsinööri.

Minä ja uusi ystävämme Rex.

Cloud gate oli hieno ja siitä kelpasi peilata omaa naamaa ja myös pilvenpiirtäjiä.

Willis Towerissa mitattiin turistin rohkeus - kuka uskaltaa lasiterassille? (no kaikki, vaikka hammasta purren!)

Yöllinen Chicago