It's America, baby!

Nyt paastaan vihkimaan blogi toden teolla kayttoon, koska nyt ollaan viimein perilla taalla Houghtonissa! Tassa megapostaus, jonka ensimmainen osa koostuu Outin, toinen taas Jannen ajatuksista.

***
Matka meni oikein mainiosti, pisin siivu Kopiksesta Chicagoonkin sujui mukavasti torkkuessa ja leffoja katsellessa. Monta vaihtoa tuntui loppujen lopuksi ihan hyvalta, koska pitkan istumisen sijaan oli tekemista kun hypattiin koneesta toiseen. Vain viimeinen patka eli Chicago-Houghton alkoi maistua puulta, kun vasy alkoi jo painaa ja lento oli vahan yli tunnin myohassa ukkosmyrskyn takia. Perilla Hancockin/Houghtonin kentalla kuitenkin olivat vastassa vuokraisantamme Roger (Raimo) ja vaimonsa Jonene, joten saavuttiin Houghtoniin hyvilla mielin. Raimo ja Jonene ovat molemmat kauhean mukavia, ja siten olo oli heti kotoisa, vaikka eka paiva oltiinkin vahan niinkuin heidan vierainaan.

Ensivaikutelma talostamme oli vahan sekava, huomasin paksun kokolattiamaton, valkoiseksi rapatut seinat ja lisaksi omituisen hajun, joka madalsi ilahtuneisuutta omasta talosta. Haju sai onneksi kuitenkin selityksen, kun Raimo kertoi hoyrypuhdistuttaneensa (...) kokolattiamatot paivaa ennen ja selosti, etta kosteus ei viela ollut ehtinyt haihtua matoista. Tuulettimien ja avoimien ikkunoiden avulla haju saatiinkin haipymaan jo seuraavana paivana, onneksi! Hajuongelman poistuttua koko talo alkoi vaikuttaa paljon mukavammalta. Alakerrassa meilla on suuri keittio, pieni kylppari, kodinhoitohuone ja iso olohuone, jossa on kaksi levitettavaa sohvaa. Ylakerrassa kaksi makkaria ja kylppari. Tilaa on siis reilusti, joten vieraita odotellaan kaymaan! :) Ollaan pikku hiljaa muutettu talon sisustusta enemman meidan nakoiseksi esim. paallustamalla ruman varisia sohvia erinaisilla huovilla ja ripustamalla kotoa tuotuja kortteja ja muita kuvia kummallisten taulujen sijaan. Seuraava projekti on jarjestella ylakerran sankyja uuteen jarjestykseen, koska talla hetkella me nukutaan kapeassa parisangyssa, jossa kumpikaan ei saa unta kun toinen potkii mahaan tai vie peiton paalta. :D

Mukaan otetuista tavaroista melkein kaikki ovat jo osoittautuneet tarpeellisiksi (tietenkin talvivaatteita lukuunottamatta), joten pakkaus oli melko onnistunut. Lisaksi ollaan jo kayty Shopkossa (paikallinen Anttila) retkella haalimassa tarpeellisia asioita, kuten lenkkarit, alusvaatteita, ulkoiluhousut, pyykinkuivausteline jne.

Autoilupuoli ja roskat ovat ehka asioita, jotka ovat aiheuttaneet eniten kulttuurishokkia tahan mennessa. Taalla esimerkiksi Shopko, Walmart ja muut vastaavat isot marketit sijaitsevat jyrkan maen paalla 5 mailin paassa keskustasta, joten ei ollut suuri yllatys, etta olimme ainoita jalankulkijoita matkalla sinne ja takaisin... Muutenkin taalla saa kylla kuluttaa takalaisia metrin levyisia betonilaatoista koottuja kavelyteita ihan kaikessa rauhassa, kun muu kansa huristaa ohi jarkyttavan kokoisissa maastureissaan, oli valimatka mika tahansa. Tahan mennessa ollaan bongattu ehka viisi semmoista normikokoista autoa, loput ovat poikkeuksetta useiden metrien korkuisia jattimaastureita ja pick-upeja. Kavelyn ja pyorailyn lisaksi kierratys tuntuu olevan taalla taysin tuntematon kasite, ja kaikki arkipaivaan tarvittava neste (maito, mehu, jugurtti, pesuaine) myydaan hillittomissa muovitonkissa, joten jatetta kertyy kasittamattomat maarat. Myoskaan paperia tai kartonkia ei kierrateta! Juomapullot ovat ainoita, joille on kierratyssysteemi olemassa. Raimon mukaan jotkut osavaltiot kierrattavat melko paljon, mutta Michigan ei selvastikaan kuulu niihin. Huoh! Harkitsin jo oman kompostin kaivamista takapihalle, mutta Raimo ei taitaisi arvostaa...

Muuten ollaan kylla tykatty olostamme taalla. Eilen hankittiin paikalliset kannykkaliittymat ja tilattiin kotiin netti, jonka pitaisi alkaa toimia keskiviikkona (talla hetkella ollaan nettailemassa yliopiston kirjastossa).

Haleja kaikille sinne Suomeen! Nauttikaa komposteistanne! :D

Outi

***

R&J veivat meidat lauantaina omalle kesamokilleen Lake Superiorin rannalle, jossa tutustuimme Rogerin siskoon Heleniin, taman mieheen Jackiin seka Rogerin kaveriin Dwayneen. Istuttiin yhdessa iltaa grillaillen ja kaunista auringonlaskua ihaillen. R&J lahti talvehtimaan Michiganin etelaisempiin osiin sunnuntaina, joten ollaan oltu keskenamme talossa nyt pari paivaa.

Itse talo on kodikas, mutta jokseenkin elakelaistyyliin sisustettu. Talon sijainti on todellakin aivan loistava; Jim's foodmart on ihan vieressa, kampus parin kivenheiton paassa ja downtowniin paasee kavellen muutamassa minuutissa. Ollaan jo vahan tutustuttu ymparistoon ja osataan jo kohtalaisesti suunnistaa kantakaupungin alueella. Kaupunki on kokoistaan isompi, silla vakituisia asukkaita on yhta paljon kuin vaikkapa Enossa, mutta kaupungin keskusta muistuttaa palveluiltaan enemman Joensuuta, paitsi etta taalla ei ole juuri ollenkaan kerrostaloja. Yleinen hintataso tuntuu olevan kutakuinkin samanlainen kuin Suomessa. Jotain saa halvemmalla ja joku toinen on taas vahan kalliimpaa.

Eilen kaytiin kirjautumassa sisaan yliopistolle vaihto-opiskelijoina ja saatiin muuan Bobilta, kenties maailman ystavallisimmalta miehelta, kaikenlaista infoa vahan siita sun tasta. Itse asiassa ollaan tanaan iltapaivalla menossa Bobin jarjestamalle kiertoajelulle ympari Houghtonia. Yleensakin ihmiset on ollu varsin mukavia ja taalla on saanu tuntea olonsa tervetulleeksi. Etenkin kun kay ilmi etta ollaan Suomesta, niin ihmiset kiinnostuu ja alkaa kertoa omista suomalaisista iso- tai isoisovanhemmistaan. Tosi monella paikallisella tuntuu olevan suomalaisia sukujuuria. Kampus on todella viihtyisan oloinen ja isompi kuin Tampereen kummassakaan yliopistossa. Kaydaan torstaina ohjatulla kampuskierroksella, jolloin paastaan tutustumaan paikkoihin paremmin.

Janne